Työnteon monenlaiset mahdollisuudet vammaistyössä 

Työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden huomiointi työelämässä nähdään vammaisalalla merkittävänä veto- ja pitovoimaisuustekijänä.

Mahdollisuudet vaikuttaa työn sisältöön ja suunnitteluun, työvuoroihin, itsensä kehittämiseen ja kouluttautumiseen lisäävät myös työhön sitoutumista. Joissakin alan yksiköissä on käytössä yhteisöllinen työvuorosuunnittelu, jolloin työntekijät pääsevät jo suunnitteluvaiheessa vaikuttamaan omiin työvuoroihinsa. 

Työaikajärjestelyjä vammaisalalla käytetään paljon. Esimerkiksi työaikaa lyhennetään tarvittaessa henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti.  Osittainen työaika pohjautuu työntekijän perhetilanteeseen (pienet lapset) tai omaan työssä jaksamiseen. Tästä on ollut merkittävää vaikutusta työntekijöiden työhyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen. Usein lyhyempää työaikaa tekevät haluavat myös joustaa työajastaan, jos äkillinen sijaistarve yllättää, eikä muutoin järjesty työntekijän saaminen. Erilaisissa perhetilanteissa olevia vanhempia tuetaan erilaisin työvuorojärjestelyin. Esimerkiksi jos eroperheen lapset ovat vuoroviikoin vanhemmilla, niin niinä aikoina, kun lapset ovat työntekijällä, heillä on aamuvuoro tai vapaa painotteinen työvuorosuunnittelu.

Työntekijän elämäntilanteet huomioivien työaikajärjestelyjen hyötynä on molemmin puolinen tyytyväisyys

Työntekijän vapaa-aika on palautumista työstä ja työnantajalle hyötynä on jaksavampi työntekijä!  

Ala on koulutusmyönteinen ja opintovapaiden pitäminen järjestyy. Asiakastyöhön liittyviä täydennyskoulutuksia järjestetään säännöllisesti, esimerkiksi autisminkirjoon, Avekki-toimintatapamalliin ja kommunikaatioon liittyen. 

Sijaisina on paljon myös opiskelijoita, jotka tekevät työtunteja sen verran kuin opinnoiltaan ehtivät. Tuntipalkkaisia sijaisia on myös 100 % työajalla eli sijaispäiville on suunniteltu täydet tunnit. Myös määräaikaisissa sijaisuuksissa on mahdollisuus tehdä joko 100 % työaikaa tai osittaista riippuen työntekijän henkilökohtaisesta tilanteesta.  

Eläkkeellä olevat sijaiset on kullanarvoisia. Työyhteisölle on helppoa, kun tuttu ja turvallinen sijainen on kutsuttavissa, usein pienelläkin varoajalla tulemaan töihin. He voivat tehdä lyhyempiä työpäiviä oman jaksamisensa mukaan. Usein he kokevatkin työnteon mielekkäänä ja tuovan vaihtelua eläkeläisen arkeen.  

Ylipäänsä tuntuu, että työntekijän kuuleminen on hyvin tärkeää mm. jaksamiseen liittyvissä asioissa ja pieniinkin vihjeisiin uupumisesta tulee tarttua. Näin myös työnantaja hyötyy, kun vältytään pienillä helpotuksilla usein pitkistäkin poissaoloista. 

Katja Kirjalainen 

Projektikoordinaattori 

Savas-Säätiö